Hankkeen taustaa

Keksinnöllisen idean tai keksintöaihion kaupallistaminen on haastavaa. Erityisesti pk-yritysten rajalliset resurssit ja puutteellinen monialainen osaajaverkosto toimivat usein esteenä idean tehokkaalle kehittämiselle ja sitä kautta innovaation syntymiselle. Ilman kehittämiskanavaa innovaatio- ja keksintöaihiot jäävät liian usein alkutekijöihinsä. Kunnalliset elinkeinoyritykset avustavat innovaatiolähtöisiä yrityksiä yrityskehityksen lähtökohdista, mutta hyvin usein niiden palvelumahdollisuudet ovat rajallista, erityisesti kun kyseessä on kompleksinen keksintöaihio ja/tai totutusta poikkeava liiketoimintamalli.

Suomen innovaatiojärjestelmästä puuttuu palvelu, joka tukisi varhaisen vaiheen ideoiden esille tuomista ja niiden käsittelyä. Keksintösäätiön palvelujärjestelmä, joka toimi vuosina 2010-2013, käsitteli vuosittain 10 000-15 000 uutta keksintö- ja innovaatioideaa. Siitä käynnistyi vuosittain 3 000-5 500 kehityshanketta, jotka johtivat uuteen yritystoimintaan tai yritysten uusiin toimintamuotoihin. Tällaisen palvelun puuttuessa nykyisin ideat jäävät usein esittämättä, tunnistamatta ja edistämättä.

Hankkeen kohderyhmään kuuluvilla, innovaatioiden synnyttämiseen kykenevillä pk-yrityksillä on hyvin usein vaikeuksia tuotteistaa ideansa kilpailukykyisiksi tuotteiksi. Yritysten ydinliiketoiminta koostuu usein alihankintaprojekteista, palveluista tai esim. konsultoinnista, ja innovaation kaupallistamisen edellyttämä tuoteliiketoiminta on yritykselle uutta. Yritykseltä voi myös puuttua kokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta tai kansainvälistyminen on rajoittunut palvelun myyntiin. Yksi iso ongelma on vaikeus tunnistaa innovatiivisen idean vaihtoehtoiset liiketoimintamahdollisuudet; lopputuloksena kaupallistamista lähdetään tekemään yritykselle tutuimmalla mallilla, jolloin ideasta ei saada kaikkea potentiaalia irti. Erityisesti tämä tulee eteen kansainvälisen lisensiointiliiketoiminnan mahdollistavien ideoiden kohdalla. Lopputuloksena liiketoiminta ei skaalaudu, vaan idean hyödyntäminen jää usein kansalliselle tasolle, kansainvälinen suojaus jää tekemättä ja pahimmassa tapauksessa kilpailijat vievät idean kansainvälisille markkinoille omina tuotteinaan. Erityisen selkeästi ongelma liittyy tekniikaltaan kompleksisten keksintöjen kehittämiseen, mikäli ne eivät ole yrityksen omaa ydinosaamisaluetta. Myös esimerkiksi disruptiivisten digitaalisten palvelualustojen kehittämiseen ja kaupallistamiseen vaadittavat toimenpiteet eivät ole yrityksille tuttuja, eikä niiden ymmärtämiseen ole usein helppoa löytää osaajia myöskään julkisen puolen yritysneuvojilta.

Näihin ongelmiin etsittiin ratkaisumalleja selvityshankkeessa, jossa kartoitettiin ongelman laajuutta alueen pk-yrityksissä sekä nykyisen neuvonnan ja palvelumallin puutteita. Kerätyn tiedon pohjalta analysoitiin tunnistettuja menetelmiä tilanteen parantamiseksi palvelua tarjoavien kunnallisten toimijoiden kanssa. Lisäksi käytiin keskusteluja pk-yritysten julkisen palveluverkoston ja alueen innovaatiotoimijoiden kanssa tarvittavista toimenpiteistä tilanteen korjaamiseksi. Yhtenä osana työtä arvioitiin myös Keksintösäätiön uuden innovatiivisen palvelualustan, Ideajalostamo-konseptin, käyttökelpoisuutta tulevaisuuden palvelualustana hankkeen kohderyhmille Pohjois-Pohjanmaalla.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena oli selvittää innovaatiotoimintaa käynnistävien pk-yritysten ja innovaatiolähtöisten startup-yritysten uuden liiketoiminnan käynnistämisen tukitarpeita ja etsiä uusia toimintamalleja, joiden avulla yrityksiä neuvotaan ja tuetaan tehokkaammin PohjoisPohjanmaalla.

Hankkeen välitön tavoite oli selvittää innovatiivisten pk-yrityksien palvelutarpeita sekä kartoittaa tarjolla olevien palveluiden haasteita. Tavoitteena oli myös selvittää kehitettävien kansallisten palvelujen hyödyntämismahdollisuuksia Pohjois-Pohjanmaalla ottaen huomioon alueen erityistarpeet ja -olosuhteet sekä yritysrakenteet. Päämääränä työllä on ollut pk-yritysten innovaatiotoiminnan tukemisen uudistaminen ja monipuolistaminen tulevaisuudessa.

Hankkeen välillinen tavoite oli pohtia toimivia palvelumalleja, joiden avulla Pohjois-Pohjanmaa pystyisi tehokkaammin hyödyntämään innovointipotentiaalinsa ja synnyttämään uusia innovaatioita ja kansainvälistä tuoteliiketoimintaa pk-yrityksissä.

Tulokset

Hanke vastasi kehittämistarpeeseen hyvin. Pk-yrityksiltä saatu palaute vahvisti käsitystä siitä että julkiset neuvontapalvelut eivät aina tavoita yrityksiä, eikä suurten neuvontapalvelujen tuottajien kaikkea osaamista osata hyödyntää pienissä innovaatioyrityksissä täysipainoisesti.
Eräänä kehityskohteena hankkeessa selvitettiin uusien alustaratkaisujen käyttökelpoisuutta Pohjois-Pohjanmaalla, verrokkipalveluna selvitettiin Keksintösäätiön Ideajalostamoa ja sen käyttökelpoisuutta laajemmin yritysneuvojien työkaluna, huomioiden myös Ideajalostamon uudet, kehitteillä olevat palvelut.

Hankkeen tuloksia voidaan arvioida myös sen kautta, miten sidosryhmät tulevat reagoimaan hankkeen tuloksiin, eli tullaanko käynnistämään konkreettisia toimenpiteitä hankkeessa havaittujen puutteiden korjaamiseksi ja otetaanko yrityskehityspalveluita tuottavien tahojen toimesta käyttöön hankkeessa valmistuvia suosituksia, ohjeistuksia ja menettelytapoja.

Hankkeen tuloksina syntyi seuraavat raportit ja materiaalit, jotka ovat ladattavissa alla olevista linkeistä.

Raportti innovatiisille yrityksille suunnatusta palautekyselystä:

Julkisten neuvontapalveluiden tuottajien palautteen perusteella koottu tilannearviointi:

Tukimateriaali julkisten neuvontapalveluiden tuottajille pk-yritysten innovaatiohankkeiden arvioimiseksi ja liiketoimintalähtöisen IPR-strategian luomiseksi. Tämä materiaali toimii myös kompaktina itseopiskelumateriaalina kaikille kiinnostuneille tahoille:

Hankkeen yleistiedot

Kustannukset ja rahoitus: 

Kokonaiskustannukset 81 425 €.

Rahoittajina Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (EAKR) 80 %, Oulun kaupunki 12 % ja Osuuskunta A. Vipunen 8 %

Toteutusaika: 1.12.2023-30.4.2025

Toiminta aloitettu: 1.12.2023

Rahoittajat: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Oulun kaupunki, Osuuskunta A. Vipunen

Toteuttaja: Osuuskunta A. Vipunen

Lisätietoja: Jukka Berg, jukka.berg@avipunen.fi